Viestijoukot

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Viestijoukot ovat yleensä armeijoiden maavoimien taistelevien aselajien toimintaa tukeva aselaji pioneerien, kenttätykistön, ilmatorjunnan jne. tapaan. Alkunsa viestijoukot ovat saaneet 1800-luvulla, kun viestittäminen teknistyi merkkivalojen polttamisesta ja lippusignaalien antamisesta sähköttämiseksi ja puhelimen sekä radioiden käytöksi, jolloin tarvittiin teknillisesti koulutettua henkilökuntaa viestittämään sekä perustamaan että ylläpitämään viestiyhteydet. Puolustushaaroista muun muassa ilmavoimilla ja merivoimilla on yleensä oma puolustushaaransa sisäinen viestitoiminto, joten ne eivät kuulu maavoimien viestijoukkoihin. Monissa maissa viestijoukot ovat aluksi toimineet lankayhteyksien rakentamisen johdosta pioneeriaselajin osina ennen siitä itsenäistymistään osana teknillisiä joukkoja.

Radion keksimisen myötä viestitoiminta jakautui puhelintoimintaan ja radiotoimintaan. Radiotoiminnassa oleellista oli ensimmäisen CW-modulaatiolla toimiva sähkötysradio. Myöhemmin opittiin käyttämään salaamista ja kaukokirjoitinta, radiopuoli jakautui kahteen osaan, sanomatoimintaan ja radiotoimintaan, jossa oli vaatimuksena sähkötystaito.

Suomen puolustusvoimien viestijoukoissa ennen digitaaliseen tekniikkaan siirtymistä viestialan koulutuksen saaneita joukkueenjohtajia oli kranaatinheittimistön viestijoukkueessa, kun taas valtaosa viestijoukojen henkilöstöstä keskittyi yhteyksien luomiseen jalkaväen taistelevista pataljoonista prikaatiin ja sieltä eteenpäin armeijakuntaan.

2000-luvulla viestitoiminta on pitkälle automatisoitunutta ja erikoistunutta sekä tietokoneisiin perustuvaa siten, että yhteyksiä muodostetaan myös dataliikenteenä ja niin ollen myös internet-yhteyksin.

Suomessa viestiaselajin katsotaan alkaneen armeijassa järjestäytyneessä muodossa 5. maaliskuuta 1918, kun Suomen sisällissodan aikana perustettiin Suomen suojeluskunnille Mikkelissä päämajan kenttälennätinpataljona. Itsenäisyyden alkuvuosina ranskalaisen mallin mukaisesti teknilliset aselajit, pioneerit ja viestijoukot olivat yhdessä hallinnollisesti. Saksalaisen Saksan jääkäreiden mallin mukaisesti viestitoiminta oli jaettu 1920-luvun puoliväliin saakka merkinannoksi eli sähkötykseksi sekä tiedonannoksi eli puhelinyhteyksiksi. Suomen viestijoukkojen vuosipäivä on tämän johdosta 5. maaliskuuta, jolloin osa aikaisemmalla OI-alkuisella sotilasradioamatöörikutsumerkillä lähettävistä sotilasradioamatööriasemista järjestää yhteyksiä.